Ja kyllä oltiinki! Ja sen kyllä huomaa tuosta lattialla unissaan murisevasta ja ölisevästä partanokasta :)

Aamulla reippailtiin reilu tunnin lenkki ja illalla rapiat kolme. Aamuselta käytiin Bauhausin parkkiksella ottamassa yksi paikkamakuu (reilu 3min.) autojen suhahdellessa ohi. Korvat ja katse vähän kääntyili Ulla Uteliaalla, mutta pää pysyi maassa. Nyt vaan koirahäiriköitä tähän liikkeeseen, niin varmistuu entisestään!

Kolmen tunnin lenkillä kera yhden kaverini, kierrettiin ympäri ämpäri lähialueita. Paljon oli muitakin lenkkeilijöitä liikkeellä, eli muita koiria ohitettiin useampaankin otteeseen. Tässä kyllä huomas sen, että lähestyvän koiran elekieli vaikuttaa paljon ohituksen onnistumiseen. Kohdattiin esim. kaksi vaanivaa koiraa (tai en tiedä vaaniko se ensimmäinen, (kettuterrieri x3) ehkä veti vain hihnassa mutta jättimaha otti maasta kiinni) ja molempien kohdalla Star veti hihnassa huomattavasti enemmän kuin rauhallisesti/normaalisti ohitettavien koirien kohdalla. Mutta voin kyllä ilomielin sanoa, että edistystä on tapahtunut (aika paljonkin) vuodessa!

Lenkin aikana kuljettiin myös Kastellin pk-kentän ohi, joka sekin oli sulanut jo suhteellisen paljon. Oli pakko ottaa pari kertaa hyppy kun se tokoeste oli siinä pellolla niin houkuttavan näköinen. Eka kerralla vein palkan toiselle puolelle ja käskytin Stran yli ja suoraan palkalle. Onnistui :) Toka kerta viralliseen tyyliin, onnistui myös! Staralla vaan jää rintamasuunta esteen toiselta puolelta katsottuna kokonaan oikealle, mutta siitä ei kai kokeessa sakoteta? Itsellä on vaan hankaluuksia mennessä koiran luo, kun ei tiedä mihin kohti sitä pitää asettua. No anyway, viimenen kerta otettiin agityylillä ja sekin oli hieno. Estekin taisi olla melkeimpä Staran sään korkuinen, mutta epäröintejä ei snausserissa näkynyt kertaakaan. Yhdesti kokeilin vielä viereistä pk-estettä, ja sekin suoritettiin innolla ja huolellisesti.

Ja minä kun kuvittelin pitäväni nyt treenitaukoa! Nyt huvittaa treenata joka päivä, oliskin nyt innokkaita treenaajia narttukoirineen (tai kastroituine uroineen) nii pääsis häiriötreenaan. Nyt ollaan mieluusti mahdollisimman paljon ulkona muutenkin, Staralla ei oo varmastikaan hirveän kivaa sisällä juoksusuojat jalassa & tötterö päässä. Tötterön keksin laittaa tänään, kun hermot oli katkeamispisteessä elukan housujen tuhoamisen kanssa. Tai no nämä viidennet (ellei peräti kuudennet..) pikkarit on säilyneet ehjänä, mutta joku älypää repii sisällöt ulos (jep, juuri ne ihanat verirätit) ja jotenkin ujuttautuu housuistaan ulos. Epätoivon ja raivon hetkellä muistin Starn kynsionnettomuutta varten hommatun tötterön ja laitoin sen partaiseen päähän. Ei ole sen jälkeen pudonnut housut kertaakaan jalasta, saatika rätit lennelleet pitkin lattioita :)